Laumaeläimenä läpi vuosikymmenten

Uuden vuosikymmenen alkumetreillä, sosiaalisessa mediassa on käyty paljon erityyppistä fiilistelyä siitä, mitä menneestä vuosikymmenestä jäi mieleen itse kullekin säädylle: mitä saavutettiin, mitä opittiin, mistä piti luopua ja mitä ei haluta ottaa enää mukaan uudelle vuosikymmenelle.  Itselleni menneestä vuosikymmenestä jäi valtavasti kokemuksellisia “riimejä reppuun”, mutta ehkä työelämän näkökulmasta tuoreimpana ja viimeisimpänä – Esa Saarisen sanoja lainatakseni – mieleeni jäi soimaan lause “olemme toistemme ympäristö.” Minusta se oli erittäin osuvasti sanottu ja toi mieleeni yhtäkkiä erilaisia tilannekuvia ja tunnelmia vuosien varrelta. Menneisyys ei ole lopulta niin kaukana, etteikö tietyt lainalaisuudet kulje mukanamme – päivitettyinä versioina – vuosikymmeniä, myös työelämän muutoksessa ja murroksessa.

Olemme laumaeläimiä 

Sanotaan, että ihminen on laumaeläin ja laumaeläimet ovat tottuneet toimimaan ryhmässä, olemaan toistensa ympäristö ja huolehtimaan toistensa tarpeista ja hyvinvoinnista. Huomautettakoon heti alkuun, että luonnossa laumojen muodostuminen on vaistonvaraista ja tahdosta riippumatonta, mutta me ihmiset hakeudumme usein tietoisesti laumoihin. Laumaeläiminä meillä on tarve samaistua ryhmään, johon kuulumme. Ryhmän jäsenyys antaa meille parhaimmillaan jotakin sellaista, mitä emme voi yksin saavuttaa. Laumaeläimillä on myös laumanjohtaja, joka toimii lauman hyväksi – näyttää suunnan, lisää luottamusta sekä vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. Jos näin ei käy, lauman elinvoimaisuus ja kiinteys vähenee hiljalleen ja lopulta lauma hajoaa. Tarvitsemme siis laumaa ja laumanjohtajaa voidaksemme hyvin. Meillä on tarve olla merkityksellinen osa jotakin suurempaa kokonaisuutta, kaipaamme sosiaalista vastavuoroisuutta ja arvostetuksi tulemisen tunnetta.  Kaipaamme olla osa toistemme ympäristöä.

Jotakin uutta, jotakin vanhaa ja jotakin kollektiivisista ajattelumalleista 

Opintojeni loppuvaiheessa – vajaat 16 vuotta sitten – tutkin innovatiivisissa ja uudistumiskykyisissä organisaatioissa työskentelevien laumaeläinten ajattelumalleja. Tämän tutkimustyön yhtenä keskeisenä löydöksenä olivat ns. kollektiiviset eli jaetut ajattelumallit, jotka tukivat ryhmän/lauman menestymistä. Ilmeni, että ryhmät, jotka olivat “valaistuneet” yhtäaikaisesti omaan toimintaansa liittyvästä erityispiirteestä, tuotteesta, palvelusta, toimintamallista tai tehtävästä, olivat avoimempia muutoksille, kommunikoivat enemmän, pystyivät yhteisenä rintamana tehokkaampaan yhteistyöhön ja arvostivat muiden ryhmäläisten ammattitaitoa ja osaamista korkealle. Luovuuden ja luottamuksen ilmapiiri oli myös vahvasti läsnä. Tuolloin ei vielä puhuttu psykologisesta turvallisuudesta siinä määrin kuin nykyisin, mutta siitähän itse asiassa oli koko ajan kysymys. Lauman jäsenet uskalsivat asettua alttiiksi, tuoda keskeneräisetkin asia ja ideat rohkeasti esiin sekä tarkastella toistensa tuottamia ideoita uteliaasti.  He loivat kollektiivisilla ajattelumalleillaan ja innostavalla vuorovaikutuksellaan toisilleen ympäristön, mikä synnytti uutta ja vahvisti syvää yhteenkuuluvaisuuden ja samanmielisyyden tunnetta. He loivat ryhmälle sosiaalisen identiteetin.

Laumaeläimet uudella vuosikymmenellä

Lauman jäsenet ovat sitoutuneita ja leimaantuneita lähtökohtaisesti omaan ryhmäänsä, koska se on luonut heille merkityksen ja heijastelee vahvasti ryhmän yhteisiä arvoja, normeja ja identiteettiä. Tulevaisuudessa tarvitaan kuitenkin yhä enemmän eri ryhmien ja vierailevien laumojen samanaikaisia jäsenyyksiä. Monissa organisaatioissa työskennellään päivittäin muuttuvissa tiimeissä, virtuaalitiimeissä, projekteissa ja ad-hoc-työryhmissä, jotka edellyttävät nopean luottamuksen lisäksi monipuolista osaamista, monimuotoista tiedon hallintaa ja työskentelytapojen joustavuutta.  Tiimit tai projektiryhmät pyritään kokoamaan pääsääntöisesti erilaisista ihmisistä, joilla on toisiaan täydentäviä vahvuuksia ja ammatillista osaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.  Vahva diversiteettisyys on tärkeää, kun pyritään synnyttämään uusia toimintamalleja, kehittämään innovatiivisia ratkaisuja tai viemään esimerkiksi vaativia muutoshankkeita läpi. Jatkuva parantaminen ja toiminnallinen ketteryys vaativat myös monimuotoista yhteistyötä ja ”ristiinpölytystä” organisaation sisäisten sidosryhmien välillä. Uudistusten ja kehityksen polttoaineena toimiva diversiteettisyys voi kuitenkin tuottaa sivutuotteena vaihtelevaa epävarmuutta, heikentynyttä suorituskykyä, pelkoa, sitoutumattomuutta ja tarpeetonta kitkaa yhteistyötilanteissa. Olemme nyt toistemme monimuotoinen ja kompleksinen ympäristö.

Kuulun johonkin, olen siis olemassa?

Harva meistä työskentelee täysin yksin. Useilla yksin työskentelevälläkin on olemassa joku ryhmä, johon hän – ainakin – osittain kuuluu. Meille on siis lähtökohtaisesti tärkeää olla osana jotakin, johon voimme kiinnittyä tunnetasolla ja jonka kautta voimme kokea itselle aitoa merkityksellisyyttä – olla osana toisten ympäristöä ja olla osaltamme toisten ympäristö. Tätä voidaan vahvistaa yhteisellä identiteetillä, minkä rakentamiseen tarvitaan yhteisiä tekoja, tunnetta sekä vahvaa vuorovaikutusta. Tätä kutsutaan myös eräänlaiseksi kulttuurityöksi. Lauman johtajan tehtävänä onkin luoda perustaa yhteisen identiteetin rakentamiselle, vahvistamalla yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tunnetta “meistä” ryhmän jäseninä. Johtajan, joka jakaa yhteisen sosiaalisen identiteetin, on helpompi saada lauman jäsenet sitoutumaan, innostumaan uutuuksista ja muutoksista, häneen on helpompi samaistua ja häneen luotetaan suunnannäyttäjänä, merkityksen synnyttäjänä ja psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen rakentajana.  Lisäksi hän pystyy synnyttämään olemassa olon tavan, jonka avulla ryhmä pystyy toimimaan johdonmukaisesti, tavoitteellisesti ja erottautumaan myönteisesti muista ryhmistä.

Mikä on siis muuttunut menneen vuosikymmenen aikana? Olemme edelleenkin laumaeläimiä – kaipaamme sosiaalisen arvostuksen tunnetta ja ryhmää, johon voimme tavalla tai toisella samaistua ja joka heijastelee yhteisesti jaettuja arvoja ja normeja. Tarvitsemme lauman johtajuutta ja yhteistä sosiaalista identiteettiä, joka tekee meistä meidät, tukee erityisyytämme ja onnistumista työssä. Olemme toistemme ympäristö nyt ja tulevaisuudessa.

 

 

Irene Holmberg

Irene on liiketoimintalähtöinen HR-toimintojen kymmenottelija. Irenen kanssa keskusteltuasi huomaat, että yhtäkkiä murheet ovat muovautuneet mahdollisuuksiksi ja toiveet suunnitelmiksi. Todennäköisesti myös kehityit sekä ihmisenä että ammatillisesti siinä sivussa. Irenen intohimona ovat ihmiset, kehittäminen ja organisaatiokulttuuri.

Lisää artikkeleita käyttäjältä Irene Holmberg

Haluatko uusia ajatuksia sähköpostiisi?

Hienoa! Alla olevasta painikkeesta pääset tilaamaan uutiskirjeemme, joka ilmestyy muutaman kuukauden välein.

Tilaa tästä!

Etsimme ehkä juuri Sinua. Tositarkoituksella.

Ei ole erityisen tärkeää, mitä sinä olet tehnyt ja missä. Kiva jos olisit asiakkaiden kanssa työskennellyt, ehkä myynnissä tai jossain läheisessä roolissa. Loppujen lopuksi sekään ei ole niin tärkeää.

Ennenkaikkea haluamme kuulla mistä sinä unelmoit ja miten sinä kukoistat. Se kiinnostaa.

Laita meille viestiä, me soitamme sinulle.

Hyväksyn tietojeni tallentamisen yhteydenpitoa varten