Työnantajien valta murenee

Myynnissä on koko 2000-luvun ollut käynnissä valtava murros, jossa valta on siirtynyt kuluttajalle. Kun aiemmin myyjällä on ollut käytössään kaikki tieto, jota on voinut hyödyntää myyntityössä, nyt se tieto on asiakkaalla aina saatavilla. Jäljelle on jäänyt merkitykselliset kohtaamiset ja tiedon omistamisen tilalle on tullut aidon lisäarvon tuottaminen ja asiakkaan ongelmien ratkaiseminen.

Sama vallansiirto on täyttä häkää käynnissä työsuhteissa ja työnantajien valta murenee

Digitalisaatio, automatisaatio, robotiikka… listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nämä työelämää muuttavat lukuisat ajurit siirtävät vallan työntekijälle. Vielä 60-70 -luvulla Suomessa työnantajat olivat patruunoita, jotka olivat ”hyväntekijöitä” vain sillä, että ylipäätään maksoivat työntekijälle palkkaa. 80-90-luvulla työnantaja ei enää ollut kouluja rakenteleva sankari, vaan työsuhteen ylläpitämiseksi vaadittiin jo hieman enemmän. Tänä päivänä mitkään noista vaatimuksista eivät enää riitä.

Valta on työntekijällä

Työnantaja ei omista työntekijöitään. Työsuhde ei ole enää kuin väkivaltainen avioliitto, josta liian monissa tapauksissa on vaikea erota. Valta on työntekijällä. Hän päättää yksin, kenelle oman lisäarvonsa tuottaa. Kaikki lainsäädäntö ja työehtosopimusten muotoilut lähtevät siitä, että työnantajalla on direktio-oikeus. Siis oikeus valvoa ja johtaa työtä, eli päättää: miten, missä, milloin ja millä välinein työtä tehdään. Niin se on tietenkin myös jatkossa, mutta työntekijällä on täysi monopoliasema, päättäessään kenen direktio-oikeuden alaiseksi itsensä asettaa.

Työ pirstaloituu monista eri syistä. Yksi työura on jo erittäin harvinainen. Samalla syntyy myös kokonaan uusia työsuhteen muotoja, joissa työnantajia voi olla yhtä aikaa useita. Tässä murroksessa vain sellainen työnantaja, joka aidosti välittää työntekijöistään, saa työlleen tekijöitä. Työntekijät asettavat omat vaatimuksensa työn sisällölle, johtamiselle, oppimismahdollisuuksille jne. Pelkkä palkan maksaminen ei riitä, ei ole riittänyt enää pitkään aikaan. Palkka ei ole enää modernin työntekijän syy olla töissä.

Työntekijät keräävät omaa IPR:ää

IPR:stä (Lyhenne aineettoman omaisuuden oikeuksista) puhutaan lähinnä yritysten välisissä sopimuksissa. Nykyään ja tulevaisuudessa työntekijät kerryttävät omaa IPR:nsä kokonaan uudella tavalla. Oman osaamisen kehittäminen on jokaisen työntekijän perusvaatimus ja siihen he myös panostavat. Tätä IPR:ää (oikeutta omaan osaamiseen) ei jaeta kenen kanssa tahansa. Se jaetaan niiden kanssa, joiden kanssa osaamispääomaa voi entisestään kerryttää ja niille, joiden kanssa yhteistyö antaa enemmän kuin ottaa.

Jos työntekijäsi ovat sinulle ”vain resursseja, joille maksat palkkaa” – lue tämä kirjoitus uudestaan. Jos taas olet ymmärtänyt, että johtaminen on palveluammatti ja työntekijät ovat sinulla vain lainassa, olet lunastanut oikeuden toimia työnantajana. Työntekijällä on oikeus omaan osaamispääomaansa ja käyttää sitä sinun hyödyksesi, vain niin halutessaan.

Jatkossa työntekijä kiinnittyy työnantajaansa omalla ”käyttöliittymällään” ja kytkeytyy irti silloin kun on sen aika. Työnantaja ostaa lisää ”liityntä-aikaa” tukemalla työntekijän osaamisen kehittämistä, vaalimalla työn merkityksellisyyttä ja auttamalla työntekijää olemaan paras versio itsestään. Työnantajalla ei ole muuta valtaa.

Kim Lehtola

Kim on Toimija, tekijä ja saavuttaja. Kim ottaa hankkeet harteilleen ja tarvittaessa kantaa ne itse maaliin. Kimin motto on tekemällä, ei väittämällä. Kim ei vaan tee, vaan myös suunnittelee ja muotoilee. Tarvittaessa piirtää talon ja rakentaa sen, tai suunnittelee kokonaan uuden tavan myydä ja toteuttaa sen.

Lisää artikkeleita käyttäjältä Kim Lehtola

Haluatko uusia ajatuksia sähköpostiisi?

Hienoa! Alla olevasta painikkeesta pääset tilaamaan uutiskirjeemme, joka ilmestyy muutaman kuukauden välein.

Tilaa tästä!

Etsimme ehkä juuri Sinua. Tositarkoituksella.

Ei ole erityisen tärkeää, mitä sinä olet tehnyt ja missä. Kiva jos olisit asiakkaiden kanssa työskennellyt, ehkä myynnissä tai jossain läheisessä roolissa. Loppujen lopuksi sekään ei ole niin tärkeää.

Ennenkaikkea haluamme kuulla mistä sinä unelmoit ja miten sinä kukoistat. Se kiinnostaa.

Laita meille viestiä, me soitamme sinulle.

Hyväksyn tietojeni tallentamisen yhteydenpitoa varten