Yrityskaupat – tuleeko meistä tytäryhtiövaltio?

Vuonna 2016 ulkomaalaiset ostivat Suomesta 119 yritystä ja päinvastoin, suomalaiset ostivat ulkomailta vain 58 yritystä. Jakauma on suorastaan surkea. Luonnollisesti on hyvä, että Suomeen investoidaan, mutta jos suunta säilyy näin yksipuolisena, olemmeko me kohta tytäryhtiötalouden tiellä? Kuten Talousjohtajabarometri 2/16  osoitti, yrityskaupat ovat kasvussa, joten olisi toivottavaa, että suhteeseen saataisiin tasapainoa.

Suomen itseluottamus ja ajattelumalli

Toisaalta taas tämä trendi ei ole yllätys. Olen viimeiset vuoden seurannut myös ruotsin liike-elämän ja talouden tapahtumia tiiviisti. Se itseluottamus ja maailmalle suuntaava ajattelumalli on edelleen paljon suomea edellä.

Olen taipuvainen uskomaan, että tämä ero itseluottamuksessa selittyy sillä, että suomella ei edelleenkään ole riittävän uskottavaa viennin veturia tai brandia, joka vetäisi vienti-itseluottamuksen nousuun Nokian tavoin.

Kyse ei ole edes siitä, että tuon veturin pitäisi olla teknologian huipulla kulkeva state of the art -tyyppinen yritys. Ruotsissahan kaikkien tuntemat maailmanlaajuiset menestysveturit ovat esimerkiksi H&M ja Ikea. Näitä kumpaakaan ei voitane pitää järin “seksikkäinä” toimialoina, mutta toimivat upeina viennin vetureina, myös muille aloille.

Epäsuotuisa sukupolvenvaihdos estää nuorten yrittäjyyttä

Yrityskaupoista puhuttaessa on syytä nostaa esille myös tärkeät sukupolvenvaihdokset. On huolestuttavaa, että sukupolvenvaihdokset on tehty varsinkin verotuksellisesti epäsuotuisaksi, monelle jopa mahdottomaksi. Varsinkin, kun alat kuten maatalous, konepajat tai muut maaseudun paikalliset palvelut eivät varsinaisesti ole nuorelle sukupolvelle niitä kaikkein houkuttelevimpia aloja, eivätkä ne tule kestämään tällaista järjetöntä byrokratiaa ja valtiotalouden lyhytnäköisyyttä.

Kaupunkeihin karannut diginatiivi, milleniaali -joukko ei palaa kotiseuduilleen jatkamaan isiensä ja äitiensä työtä, jos itse vaativan työn lisäksi tulee vaativat ja kalliit muutosprosessit kaupanpäällisinä. Suomen kilpailukyky heikkenee kun ilmastoltaan suosiollisemmat ja byrokratialtaan ketterämmät EU maat keräävät näidenkin työntekijöiden/ yrittäjien veroeurot ja muut hedelmät. Lisäksi meille vanhemmille jää paikalliset palvelut ja eläkkeet saamatta.

Maamme talouden epäkohdat

Juhana Vartiaisen kirjoitus samankaltaisista asioista on niin totta ja maamme selkeät epäkohdat olisi halutessamme helposti korjattavissa:

  1. Työehtosopimusten yleissitovuus.
  2. Kotihoidon tuen pituus.
  3. Ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta.
  4. Työttömyysturvan lisäpäivät eli ns. työttömyyseläkeputki.

Miten olisi, ryhdyttäisiinkö Ruotsiksi?




Lataa Talousjohtajabarometri!




 

Joakim Back

Talousorientoitunut johtaja, joka arvostaa maalaisjärkeä. Talous- ja businessprosessien taikuri. Suvereeni ymmärrys työtehtävien, tietojärjestelmien ja toimintaprosessien rakentamisesta. Joakimin tarkka silmä näkee heti hukkaenergiat ja pullonkaulat yrityksen kuin yrityksen hallinnollisissa rakenteissa. Joakim on myös väsymätön parantaja. Sellaista prosessia ei ole, mitä viilaamalla, sitä ei voisi parantaa. Talous- ja businessosaamisen yhdistelmä, joka pystyy säästämään aikaa ja rahaa. Kaikilta.

more from Joakim Back

Etsimme ehkä juuri Sinua. Tositarkoituksella.

Ei ole erityisen tärkeää, mitä sinä olet tehnyt ja missä. Kiva jos olisit asiakkaiden kanssa työskennellyt, ehkä myynnissä tai jossain läheisessä roolissa. Loppujen lopuksi sekään ei ole niin tärkeää.

Ennenkaikkea haluamme kuulla mistä sinä unelmoit ja miten sinä kukoistat. Se kiinnostaa.

Laita meille viestiä, me soitamme sinulle.